Pandemiakeskustelu tieteellisenä turinointina

 

11.1.2022 *

Lääketieteelliseen aikakauskirja Duodecim julkaisi numerossa 2020; 136(24) lääketieteen tohtori Tapani Hovin artikkelin "Koronavirus SARS-CoV-2 - yllätyksellinen vuoden tulokas." 

Kirjoituksellaan Hovi osallistuu suomalaiseen koronapandemiaan liittyvään lääketieteelliseen keskusteluun. Tarkastelen Hovin artikkelia ja siinä tuotettua tietoa esimerkkinä lääketieteellisestä pandemiatiedosta. Tarkasteluni näkökulma on tiedonsosiologinen - näkökulma, joka on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle suomalaisessa pandemiakeskustelussa. 

Tiedonsosiologisella näkökulmalla tarkoitan näkökulmaa, jonka mukaan tieto syntyy ja sitä oikeutetaan "sosiaalisen ja historiallisen prosessin seurauksena" (Tieteen termipankki). Tästä näkökulmasta kaikkea pandemiaan liittyvää tietoa tuotetaan ja oikeutetaan jossain sosiaalisessa prosessissa. Esitän Hovin Duodecim-kirjoituksen analyysini perusteella uutena sosiaalisena prosessina tieteellisen turinoinnin. Tieteellisen turinoinnin käsitteen avulla voidaan jäsentää koronapandemiaan liittyvän keskustelun lisäksi muitakin tieteen ja yhteiskunnallisen keskustelun risteyskohdan ilmiöitä.

Pelkopandemia 

Tapani Hovi: "COVID-19 tai paremminkin sen pelko on lyhyessä ajassa muuttanut maailmaa ehkä enemmän kuin mikään muu ilmiö toisen maailmansodan jälkeen. Poikkeuksellisen tiukoilla liikkumis- ja kokoontumisrajoituksilla viruksen kierto ensi aallossa kyllä hidastui tai ja paikoin jopa lamaantui, mutta niin kävi osin myös muulle terveydenhoidolle ja etenkin monille talouselämän aloille."

Hovi esittää pelon koronapandemiasta muuttaneen maailmaa enemmän kuin itse pandemian. Tämä väite on ilman muuta kiinnostava tiedonsosiologian näkökulmasta. 

Mutta onko se totta?

Jostain syystä Hovi ei esitä mitään näyttöä siitä, että pelko todella olisi muuttanut maailmaa enemmän kuin covid-19. Mitä Hovi ajattelee esimerkiksi Italian Lombardiasta tai Brasilian Manauksesta tai muista erittäin korkean koronaesiintyvyyden paikoista? Näissä pelko ei ainakaan yleisen ymmärryksen mukaan muuttanut asioita enemmän kuin covid-19?  Onko yleinen ymmärrys väärässä? Oliko Lombardiassa, Manauksessa jopa ns. pelkopandemia? Entä Aasian maat, jotka pysäyttivät viruksen rajoille - oliko näissäkin maissa pelkopandemia? Tätäkään Hovi ei käsittele sanallakaan, ei liioin muiden Aasian maiden toimia, niiden perusteluja, taustaolettamuksia, logiikkaa, toimeenpanoa ja tuloksia. 

Miksei? 

Yksi mahdollinen selitys on, että tällaista tietoa ei ole ollut Hovin saatavilla. Tämä ei ole uskottava selitys: tietoa eri maiden toimista on ollut saatavilla ulkomaisten sanomalehtien välityksellä tammikuusta 2020 alkaen, jopa "kolmannella kotimaisella" eli englanniksi. Tieteellisempää tietoa kaipaaville on ollut niin ikään saatavilla tieteellisesti (enemmän tai vähemmän) pureskeltua tietoa englanniksi.

Toinen mahdollinen selitys on, että tällaisen tiedon hankkiminen ja pureskelu vaatii liikaa aikaa, vaivaa ja kiinnostusta. Ajan ja vaivan ja kiinnostuksen puuttuminen selittäisi sen, miksi Aasian ja Afrikan tapa suhtautua pandemiaan ei kiinnosta länsimaisia asiantuntijoita kuten Hovia.

Kolmas mahdollinen selitys on, että länsimaisen rationaalisen asiantuntijan roolin omaksunut henkilö ei voi käyttää aikaa kehitysmaiden tai muun ”toisen” (Pulkkinen, 2007) asioiden pohtimiseen pysyäkseen autenttisena osakulttuurinsa jäsenenä (Suna, 2020). 

Selitysmallien tarkempi koetteleminen jäänee tulevien historioitsijoiden ja sosiaalitieteilijöiden kontolle. Ehkä Suomen koronapandemian hallinta on uusi Kekkonen, jonka tulkinnoista taitetaan peistä hamaan tulevaisuuteen.

Laittoiko kuvitelma tiedosta valtiot rähmälleen?

Tapani Hovi: "Miten ihmeessä yksi virus sai maailman mahtavimmatkin valtiot rähmälleen? Kuinka paljon voimme normalisoida arkielämäämme ilman, että epidemia ryöstäytyy kokonaan hallinnasta? Milloin, jos koskaan, koittaa "aika koronan jälkeen"? Minulla on ollut virologinen lukkarinrakkaus koronaviruksiin jo puolen vuosisataa, ja yritän sen pohjalta ymmärtää beetakoronavirusten alaryhmään kuuluvaa SARS-CoV-2-virusta ja joitakin sen aiheuttaman pandemian mukanaan tuomia ilmiöitä meillä ja muualla."

Nämä ovat erittäin hyviä kysymyksiä, erityisesti kysymys valtioiden rähmälleen menosta. Yksi mahdollinen vastaus on, että SARS:in kaltaiseen virukseen ei oltu kunnolla varauduttu muualla kuin SARS:in kokeneissa Aasian maassa. Valtiot, jotka eivät ole varautuneet tietynlaiseen viholliseen menevät rähmälleen kun tällainen vihollinen ilmestyy rajoille. Tämä varautumattomuusselitys olisi yhdenmukainen olemassa olevan näytön kanssa; SARS:in kokeneet kaakkois-Aasian maat naapureineen ovat pärjänneet koronan kanssa varsin hyvin. 

Aasian maiden hyvää pärjäämistä voi selittää organisaatioiden oppimisteorioilla, joiden mukaan organisaatiot - kuten valtionhallinnot - oppivat kokemuksistaan.  

Jostain syystä Hovi ei kuitenkaan käsittele tällaista oppimiskokemusta lainkaan.

Sen sijaan Hovi olettaa yleisen betakoronavirusasiantuntemuksen relevantiksi SARS-CoV-2 -pandemian ymmärtämisessä. Tätä oletusta Hovi ei kuitenkan perustele mitenkään. Tämä on sikäli sääli, että vastaava oletus on osoittautunut virheelliseksi kaikkialla, missä pandemianhallinta on perustunut tällaiseen olettamukseen (”me ymmärrämme koronapandemian koska ymmärrämme viruksen X”).

Tiedonsosiologisesta näkökulmasta liian itsevarma ”betakoronavirusasiantuntijuus -ilmiö” vastaakin osaltaan kysymykseen, miksi mahtavatkin valtiot menivät rähmälleen: juuri siksi, koska ne kuvittelivat tietävänsä jotain mitä eivät tienneetkään. 

Ehkä hieman paradoksaalisesti vähäisempi tieto olisi mahdollisesti tuottanutkin paremman lopputuloksen, koska se olisi saanut aikaan halun oppia. 

Ihmismielen harhamat ja päättäjien yllätykset

Ihmismielen harhamat

Tapani Hovi: "Ihmismielen yleinen harhama on juuttuminen ensivaikutelmaan tai kerran opittuun näkemykseen. SARS-CoV-2:n osalta yksi tällainen on viruksen ja COVID-19-taudin lähtökohta ja alkuperä. Se on uutisten mukaan aina vaan viime vuodenvaihde ja Wuhanin kalatori, jokin torilla kaupattu villieläin. Kiinassa kiellettiin villieläinten myynti toreilla, vaikka SARS-CoV-2:ta ei löydetty Wuhanin torin eläimistä - torilta kylläkin, mutta sekvenssianalyysin perusteella ihmisissä lisääntynyttä. Varmaa väli-isäntää ei ole löydetty muualtakaan."

Ihmismielen juuttuminen ensivaikutelmiin ja "kerran opittuihin näkemyksiin" on Hovilta kiinnostava havainto. Hovi tunnistaa ilmiön mutta ei jostain syystä ulota sitä länsimaisten asiantuntijoiden toimintaan; juuri nämähän juuttuivat kerran oppimaansa näkemykseen, jonka mukaan koronapandemia on verrattavissa influenssapandemiaan.

Tapani Hovi: "WHO:n suosituksesta eri maiden tartuntatautiviranomaisten olisi pitänyt jo jonkin aikaa sitten varautua uuden tuntemattoman taudin, "tauti X:n" ilmestymiseen. Nyt se sitten tuli. Sen ei siis olisi pitänyt olla yllätys, mutta päättäjille varmaankin oli, kun esimerkiksi THL:n resursseja oli vuodesta toiseen leikattu juuri tartuntatautiseurannan ja -tutkimuksen osalta."

Tämä kritiikki päättäjiä kohtaan on varsin perusteltua, joskaan Suomen THL:n resursseista leikkaaminen ei selitä sitä, että pandemia yllätti jokaisen länsimaan samalla tavalla (kts. esim. ECDC:n koronatapaaminen helmikuussa 2020). Missään länsimaassa ei oltu varauduttu sen kummemmin. Joka tapauksessa tiedonsosiologisesta ja yleisemmin sosiaalitieteellisestä näkökulmasta lienee apua kun pyrimme selittämään sitä, miksi koronapandemia yllätti länsimaat siten kuin se yllätti.

Päättäjien yllätykset

Tapani Hovi: "Yllätys ei ollut sekään, että tauti X:n aiheutti lepakoista lähtenyt koronavirus. Niistä oli tällä vuosituhannella levinnyt ihmisiin jo kaksi ärhäkkää koronavirusta, SARS-CoV-1 ja MERS. Nämä eivät kuitenkaan pystyneet aiheuttamaan pandemiaa, minkä SARS-CoV-2 nyt teki. Se - toisin kuin edellä mainitut - pystyi leviämään tehokkaasti ihmisestä toiseen, ja ympäriinsä mantereelta toiselle lentelevät ihmiset hoitivat lopun."

Tämäkin on totta: SARS- ja MERS -olivat lepakoista lähtöisin olevan koronaviruksen aiheuttamia.

(Länsi)maailma tieteilijöineen veti kuitenkin SARS:ista ja MERS:istä sellaisen johtopäätöksen tammikuussa 2020, että Aasiasta alkava SARS-koronaviruksen aiheuttama epidemia jää aina Aasiaan. Siis myös silloin kun uusi virus leviää ihmisestä toiseen ja ihmiset liikkuvat ympäri maailmaa. Tämä johtopäätös oli tietysti väärä. Se kuitenkin toimi jostain syystä johtoajatuksena Suomessa ja muuallakin lännessä tammikuun 2020. Sen jälkeen maito olikin jo maassa.  

Toinen mahdollinen SARS:ista vedettävä johtopäätös olisi tietysti ollut, että Aasiasta alkavan SARS-koronaviruksen aiheuttama epidemia on mahdollisesti hyvin vaarallinen, joten sellaista vastaan tulee varautua (esimerkiksi asianmukaiset tarkkailu- ja johtamisjärjestelmät rakentamalla) ja harjoitella. Tämä oli johtopäätös, jonka Aasian maat kuten Taiwan, Hong-Kong, Singapore, Etelä-Korea vetivät. Oppivan organisaation teorian näkökulmasta ei ole sattumaa, että nämä Aasian maat ovat menestyneet koronapandemian hoidossa aivan eri tavalla kuin läntisen pallonpuoliskon maat. 

Jostain syystä Hovi ei käsittele tätä oppimisen tematiikkaa ollenkaan. Sen sijaan hän pitää yllättävimpänä sitä, että SARS-epidemia koetaan vaarallisempana kuin influenssaepidemia.

Tapani Hovi: "Yllättävintä tässä loppujen lopuksi kai on ihmiskunnan reaktio: rajat pantiin kiinni, lentokoneet jäivät maahaan, ravintolat ja teatterit suljettiin, massatapahtumat kiellettiin, koululaiset komennettiin kotiin ja työikäiset etätöihin, hauraat vanhukset karanteeniin. Talous romahti, työttömyys ja konkurssit lisääntyivät rajusti. Pahinta ei tässä mielessä vielä liene nähty. Miksi maailma reagoi niin kuin reagoi? Mitään tällaista ei nähty aiempien pandemioiden aikana, vaikka esimerkiksi 1950-luvun aasialaisinfluenssassakin tauti oli yhtä vakava - espanjantaudista nyt puhumattakaan."

Hovin kuvaus ”ihmiskunnasta” yhtenäisenä kokonaisuutena on epätarkka. Tarkempi kuvaus olisi, että Aasian maat laittoivat rajansa kiinni jottei virus pääsisi maahan; länsimaat eivät laittaneet rajoja kiinni koska viruksen ei uskottu tulevan maahan. Tai tarkemmin ottaen länsimaat eivät laittaneet rajoja kiinni kunnes laittoivat rajansa ja yhteiskuntansa enemmän tai vähemmän kiinni koska virus pääsi maahan ja aiheutti sietämättömäksi katsottua haittaa.

Suomalaiset viranomaiset ovat toki yllättyneet pandemian eri vaiheissa milloin mistäkin syystä. Mutta onko Hovi sitä mieltä, että SARS-pandemiaan varautuneet Aasian maat yllättyivät siitä, että rajat laitettiin kiinni? Juuri tällaisia skenaarioitahan vartenhan Aasiassa oltiin harjoiteltu. Yhteiskuntien yllättyminen - siellä missä sitä tapahtui, eli lännessä - ei siis ei ollut varsinaisesti viruksen aiheuttamaa vaan seurausta puutteellisesta valmistautumisesta.

Epätarkkana on pidettävä on myös Hovin vertaus koronan ja influenssojen välillä; samankaltaisesta näennäisestä tappavuudestaan huolimatta tiedossa olevien historiallisten influenssojen kaltaiset kulkutaudit eivät lähtökohtaisesti aiheuta koronan kaltaista terveydenhoitojärjestelmän romahdusta, koska yhden influenssapotilaan hoito sairaalassa vaatii kertaluokkaa vähemmän resursseja kuin yhden koronapotilaan hoito. Tämä on keskeinen ero, ja on kummallista, että Hovi ei käsittele sitä ollenkaan. Palvelujärjestelmien kapasiteetti on lähtökohtaisesti insinööritieteen eikä lääketieteen alaa, mutta ilmiön ei pitäisi olla Hovin kaltaiselle asiantuntijalle mitenkään vieras. 

Onko Hovi siis vielä tekstinsä julkaisuajankohdassa syksyllä 2020 sitä mieltä, että influenssaepidemian aiheuttama rasitus tereveydenhuoltopalvelujärjestelmälle on verrattavissa koronaepidemian aiheuttamaan rasitukseen? Saa sellaistakin mieltä olla, mutta olisin mielelläni nähnyt Hovin käsittelevän tätä edes lyhyesti. 

Online-tiedonvälitystä ja wannabe-epidemiologeja

Tapani Hovi: "Toivottavasti kaikille mahdollisille tieteenaloille pulpahtanut koronavirustutkimus antaa aikanaan vastauksen. Yksi osaselitys lienee nykyinen online-tiedonvälitys, joka on kertaluokkia nopeampaa ja kattavampaa kuin vielä aasialaisinfluenssan aikoina. Mikä tietoa lisää, se tuskaa (ja pelkoa) lisää. Toinen osaselitys lienee Kiinan ja lähinaapurien esimerkki. Tiukat rajoitukset näyttivät toimivan. Ja ovathan ne toki toimineet monissa muissakin maissa, toisissa taas eivät. Virus oli livahtanut ihmisten mukana huomaamatta Kiinasta ulos ties kuinka moneen kertaan. Rajojen sulkeminen ei enää auttanut, kun tartuntaketjut kiersivät väestössä jo täyttä vauhtia. Virusta on löydetty jo vuonna 2019 kerätyistä näytteistä eri puolella Eurooppaa ja Yhdysvalloista (13)."**

Tässä Hovi myöntää olevansa tietoinen siitä, että elämme nopean tiedonvälityksen maailmassa. Hän kuitenkin pitää sitä ilmeisesti jotenkin huonona asiana – ”mikä tietoa lisää, se tuskaa (ja pelkoa) lisää.” Vaihtoehtoinen tulkinta olisi, että jos valtion epidemianhallinnasta vastaavat virkamiehillä olisi ollut ”nykyinen online-tiedonvälitys” eri tavalla hallussa ja Aasian tapahtumat kiinnostuksen kohteena tammikuussa 2020, kansan tuska ja pelko tappavaan tautiin liittyen olisi voinut jäädä pienemmäksi.

Tapani Hovi: "Pandemia ja sen jarrutustoimet aiheuttivat aikamoisen mediamyrskyn meillä ja muualla. Virologiasta tuli suosittu jokamiehen harrastus. Median mukaan wannabe-epidemiologeja ja korona-asiantuntijoita oli syntynyt joka niemeen notkohon saarelmaan. Mediassa näkyi ja kuului varmoja mielipiteitä rajoitustoimenpiteiden laadusta, määrästä ja ajoituksesta sekä tulevasta katastrofista, ellei tehdä juuri näin tai noin."

Näin on. Toisaalta ei ole realistista olettaa, että vuosisadan pandemia ei kiinnostaisi tavallisia ihmisiä eli muitakin kuin koronavirustutkijoita. Mainittakoon kuitenkin, että vuonna 2020 Suomen pandemianhallinnassa keskeistä roolia ilmeisesti näytteli wannabe-epidemiologiksi tässä kai laskettavan espanjalaisen teknologiayrittäjä Thomas Pueyon internetissä kiertänyt ”Vasara ja tanssi” -kirjoitus, jonka seurauksena sisäministeri Maria Ohisalo päätti lyödä koronavirusta vasaralla. Totuus Suomen eurooppalaisittain hyvästä menestyksestä vuonna 2020 ei kaiketi ole aivan noin suoraviivainen, mutta tähän mennessä kukaan ei ole ainakaan kieltänyt Iltalehden jutun totuudenperäisyyttä. 

Korona Suomessa

Tapani Hovi: "Taudin ensimmäinen aalto saatiin meillä hiipumaan aika hallitusti ja melko yksimielisesti, vaikka tietysti oli niitäkin, joiden mielestä palo sammutettiin väärin. Kansa kuitenkin noudatti käsienpesu-, yskimiskäytäntö- ja turvaväliohjeita niin, että myös influenssa-, RS- ja norovirusten aiheuttamat epidemiat kuivuivat kokoon."

Tässä epäselväksi jää, keiden Hovi katsoo olleen sitä mieltä, että palo sammutettiin väärin. Sosiaali- ja terveysministeriöstä ja sen alaisista laitoksista kuten THL:stä kai ainakin kuului soraääniä jotka voitaneen tulkita kommenteiksi palon vääränlaisesta sammuttamisesta (ns. liian hitaan etenemisen koulukunta). Itsekin olen osallistunut palonsammutuskeskusteluun edustaen lähinnä koulukuntaa, jonka mukaan pandemian pysyvän nolliinpainamisen vaihtoehto olisi kannattanut kesällä 2020 tutkia huolellisesti.  Eräänlainen soraääni kai sekin. 

Tapani Hovi: "Syksyn kuluessa on nähty taas melkoisia kotoperäisiä toisen aallon pärskeitä eri puolilla maata. Tarkka mediaseuranta jatkuu. Positiiviset löydökset raportoidaan edelleen yksitellen ja kuntakohtaisesti, yhtä tarkkaan kuin suomalaisten NHL-jääkiekkoilijoiden päivittäiset syöttöpisteet Ylen Radio Suomessa. Taudinkuva näyttää lievemmältä kuin keväällä, mutta viruksen kesyyntymisestä ei ole todisteita. Erilaisia rajoituksia on jälleen jouduttu kiristämään."

Näin on. Mediaseurannan lisäksi altistumisista uutisoidaan myös, samoin monesta muusta ihmisten mieliä askarruttavasta seikasta. NHL-uutiset tosin ovat olleet vähissä kun liigaa ei koronasta johtuen ole pelattu, mutta entisten NHL kiekkoilijoiden koronatartunnoista (Niklas Hagmanin "väsymys on yhä hirveää") ja koronalausunnoista (Jere Karalahden "rajoitustoimet ovat kohtuuttomia") on kuitenkin uutisoitu. 

Tapani Hovi: "Valtion varoja todella satsataan nyt koronaviruksen torjuntaan ja seurausvaikutusten lieventämiseen. Tasavallan hallitus on varannut 1,4 miljardia euroa pelkästään koronatestaukseen ensi vuodelle ja rokotuksiin lisäksi kymmeniä miljoonia. Mitä muuta yhtä merkittävää terveysuhkaa on torjuttu tällaisilla panoksilla? Mihin muuhun meillä on jatkossa varaa? Kuinka paljon hoitovelkaa kertyy muiden tautien osalta?"

Talous on ilman muuta keskeinen mittari koronatoimien onnistuneisuutta arvioitaessa. Yksi tapa säästää testauksesta noin 1,4 miljardia euroa olisi ollut olla päästämättä koronaa maahan kesän jälkeen uudestaan. Tällaisen vaihtoehdon vakava puntarointi ei jostain syystä kiinnostanut niitä, jolla olisi ollut mahdollisuuksia tehdä asiaan liittyviä päätöksiä. Ei se kiinnosta Hoviakaan.

Tapani Hovi: "Onkohan kukaan laskenut, kuinka kalliiksi yhden riskiryhmäläisen hengen pelastaminen COVID-19-taudin osalta tulee tällä tavalla (kysyy riskiryhmäläinen)? Onko herkkien testien määrällinen maksimoiminen järkevin tavoite? Olisiko mahdollista löytää valikoivampi kohdennus herkimmille testeille ja tyytyä muuten löytämään pahimmat erittäjät vähemmän herkillä testeillä? Tulisiko riskiryhmien suojaus hoitolaitoksissa priorisoida tartuntojen tarkan levinneisyyden tietämisen sijasta? Nuo olivat kysymyksiä. Minulla ei ole vastauksia."

Erilaisia laskelmia eri vaihtoehdoista kustannuksineen ja hyötyineen on toivottavasti tehty. Sanon toivottavasti koska en tiedä: mahdollisesti laaditut laskelmat on pidetty kai ministeriöiden kassakaapissa poissa häiritsemästä kansalaisten elämää. Samalla ne ovat tietysti olleet myös päättäjiä mahdollisesti häiritsevän kansalaiskeskustelun ulkopuolella.

Päätöksenteon tasapainoilua

Tapani Hovi: "COVID-19-tauti myllertää maailmaa ennen näkemättömistä pysäytysyrityksistä huolimatta. Meillä ja muualla valtakunnallinen päätöksenteko tasapainoilee tartuntojen aktiivisen rajoittamisen ja rajoitusten aiheuttamien haittojen minimoimisen välillä. Sitä, kuinka kauan tämä kurimus vielä jatkuu, ei tiedä kukaan."

Päätöksenteon tasapainoilu ”tartuntojen aktiivisen rajoittamisen ja rajoitusten aiheuttamien haittojen minimoimisen välillä” siis tässä tarkoittaa läntistä maailmaa; Suuressa osassa Aasiaa mitään tällaista tasapainoilua ei tarvita: tartunnat on painettu nollaan ja ne pidetään siellä. Muita rajoituksia ei tarvita eikä sellaisista tällöin aiheudu haittaakaan. Tasapainoilu on länsimaiden harrastus. [Myöh. huom. tässä olin väärässä syksyllä 2020: tasapainoilu on tammikuussa 2022 enemmän tai vähemmän kaikkien maiden harrastus sikäli että muitakin rajoituksia tarvitaan ja käytetään länsimaiden ulkopuolellakin. Tasapainoilun lopputulokset eri maissa jäävät nähtäväksi.]

Hovi ei kuitenkaan avaa tätä kuviota lainkaan. Miksi ei? Jos Aasian malli – pysäytetään virus ja jatketaan elämää – ei kerta kaikkiaan sovellu länsimaihin lukuun ottamatta Uutta-Seelantia ja Australiaa, luulisi että sen osoittaminen olisi helppoa. [Myöh. huom. tammikuuhun 2022 tultaessa osa Australiaa on valinnut länsimaisen tien suhtautua virukseen ts. antaen sen levitä enemmän tain vähemmän hallitsemattomasti.]
Voi olla, että tasapainoilu on parasta mihin länsimaat pystyvät. Silloin tämä kannattaisi tunnustaa suoraan eikä keksiä mitä kummallisimpia meriselityksiä. 

Tapani Hovi: "Yhtään vähättelemättä COVID-19-taudin vakavuutta vertaus kausi-influenssaan on vielä paikallaan. Sekin tappaa meitä riskiryhmäläisiä sadoittain joka vuosi. Silti puolet ryhmästä on tavanomaisesti jättänyt ilmaisen rokotteen ottamatta. Influenssan riskiin oli kai vain totuttu. Koronataudin pelko on lisännyt influenssarokotteen suosiota, ja rokotteet ovat loppumassa. Väsymmekö piankin arkielämän rajoituksiin ja totummeko aikaa myöten myös SARS-CoV-2:n aiheuttamaan lisäriskiin?"

Hovin ansioksi tässä katsottakoon, että hän ei sentään vertaa koronaa autokolareihin. Mutta miksi Hovi ei käsittele koronaan sairastuneiden pitkäaikaisia oireita lainkaan? Jos hän olettaa ne kansanterveyden ja -talouden kannalta merkityksettömiksi, sen voisi sanoa suoraan. Saa sellaistakin mieltä olla. 

Tieteellistä turinointia

Kokonaisuudessaan Hovin kirjoitus kärsii perustelemattomista ja aukikirjoittamattomista olettamuksista ja väitteistä kautta linjan. Hovi esittää lähdeviitteitä, mutta ne eivät tue kirjoituksen keskeisiä väitteitä.

Tiedonsosiologisesta näkökulmasta Hovin kirjoitus edustaakin lähinnä ilmiötä, jonka nimeän "tieteelliseksi turinoinniksi." Turinointi on tapa rupatella ilman turhia kiemuroita (Maunu, 2014). Vastaavasti tieteellisessä turinoinnissa tieteilijät voivat rupatella ilman turhia kiemuroita. Tällaisia turhia kiemuroita ovat perinteisempään tieteelliseen keskusteluun liitetyt seikat kuten perustellut tietoväittet ja faktojen ja logiikan avulla rakennetut argumentit. 

Tieteellisen turinoinnin käsite antaa tieteen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon suhteista kiinnostuneille analyytikoille mahdollisuuden jäsentää julkisuudessa esiintyvää tieteen nimissä tapahtuvaa asiantuntijakeskustelua aiempaa hienojakoisemmin. On kuitenkin epäselvää, minkälainen rooli tieteellisen turinoinnin genreen kuuluvilla tietoväitteillä tulisi olla yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

 

Lähteet:

Hovi, T. 2020. Koronavirus SARS-CoV-2 - yllätyksellinen vuoden tulokas. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 136 (24): 2759-64

 

Maunu, A. 2014. Yöllä yhdessä: Yökerhot, biletys ja suomalainen sosiaalisuus. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014:6. Helsingin yliopisto, Sosiologia. Katsottu 27.12.2020 (linkki)

 

Pulkkinen, A. 2007 Sivullinen, toinen, muukalainen. Camus toiseuden representoijana. Anne Pulkkinen Valtio-oppi, Pro gradu-tutkielma. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän Yliopisto, katsottu 27.12.2020 (linkki)

 

Suna, I. 2020 Autenttisuuden tuottaminen latvialaisessa raplyriikassa. Kielelliset ja diskursiiviset resurssit autenttisuuden muodostamisessa. Pro gradu -tutkielma, Balttilaiset kielet ja kulttuurit, Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Katsottu 27.12.2020 (linkki)

* Kirjoitin tämän tekstin tekstin alun perin joskus syksyllä 2020. Jostain syystä se jäi silloin pöytälaatikkoon makaamaan ja unohtui sinne. Löysin tekstin 11.1.2022 ja julkaisen sen nyt muutamalla editillä ja kommentilla varustettuna. Osa syksyllä 2020 esittämistäni havainnoista edustaa osin vanhentunutta tietoa. Kommentoin näitä kohtia hakasulkeissa. Tekstini argumenttianalyyttinen ja tieteensosiologinen tulkinta kuten tieteellisen turinoinnin käsite eivät sinänsä riipu havaintojen ajankohtaisuudesta. 

** Lähdeviite (13) ei tue Hovin väitettä siitä, että virusta olisi löydetty ”eri puolella Eurooppaa ja Yhdysvalloista” 2019. Viitattu tutkimus La Rosa et al. 2021 käsittelee ainoastaan Bolognaa, Milanoa ja Torinoa, jotka ovat kaupunkeja Italiassa.