11.1.2022 *
Lääketieteelliseen
aikakauskirja Duodecim julkaisi numerossa 2020; 136(24) lääketieteen tohtori
Tapani Hovin artikkelin "Koronavirus SARS-CoV-2 -
yllätyksellinen vuoden tulokas."
Kirjoituksellaan
Hovi osallistuu suomalaiseen koronapandemiaan liittyvään lääketieteelliseen
keskusteluun. Tarkastelen Hovin artikkelia ja siinä tuotettua tietoa
esimerkkinä lääketieteellisestä pandemiatiedosta. Tarkasteluni näkökulma on
tiedonsosiologinen - näkökulma, joka on toistaiseksi jäänyt vähemmälle
huomiolle suomalaisessa pandemiakeskustelussa.
Tiedonsosiologisella
näkökulmalla tarkoitan näkökulmaa, jonka mukaan tieto syntyy ja sitä
oikeutetaan "sosiaalisen ja historiallisen prosessin seurauksena" (Tieteen termipankki). Tästä näkökulmasta
kaikkea pandemiaan liittyvää tietoa tuotetaan ja oikeutetaan jossain
sosiaalisessa prosessissa. Esitän Hovin Duodecim-kirjoituksen analyysini
perusteella uutena sosiaalisena prosessina tieteellisen turinoinnin.
Tieteellisen turinoinnin käsitteen avulla voidaan jäsentää koronapandemiaan
liittyvän keskustelun lisäksi muitakin tieteen ja yhteiskunnallisen keskustelun
risteyskohdan ilmiöitä.
Pelkopandemia
Tapani Hovi: "COVID-19
tai paremminkin sen pelko on lyhyessä ajassa muuttanut maailmaa ehkä enemmän
kuin mikään muu ilmiö toisen maailmansodan jälkeen. Poikkeuksellisen tiukoilla
liikkumis- ja kokoontumisrajoituksilla viruksen kierto ensi aallossa kyllä
hidastui tai ja paikoin jopa lamaantui, mutta niin kävi osin myös muulle
terveydenhoidolle ja etenkin monille talouselämän aloille."
Hovi
esittää pelon koronapandemiasta muuttaneen maailmaa enemmän kuin itse
pandemian. Tämä väite on ilman muuta kiinnostava tiedonsosiologian
näkökulmasta.
Mutta
onko se totta?
Jostain
syystä Hovi ei esitä mitään näyttöä siitä, että pelko todella olisi muuttanut
maailmaa enemmän kuin covid-19. Mitä Hovi ajattelee esimerkiksi Italian
Lombardiasta tai Brasilian Manauksesta tai muista erittäin korkean
koronaesiintyvyyden paikoista? Näissä pelko ei ainakaan yleisen ymmärryksen
mukaan muuttanut asioita enemmän kuin covid-19? Onko yleinen ymmärrys
väärässä? Oliko Lombardiassa, Manauksessa jopa ns. pelkopandemia? Entä Aasian
maat, jotka pysäyttivät viruksen rajoille - oliko näissäkin maissa
pelkopandemia? Tätäkään Hovi ei käsittele sanallakaan, ei liioin muiden Aasian
maiden toimia, niiden perusteluja, taustaolettamuksia, logiikkaa, toimeenpanoa
ja tuloksia.
Miksei?
Yksi
mahdollinen selitys on, että tällaista tietoa ei ole ollut Hovin saatavilla.
Tämä ei ole uskottava selitys: tietoa eri maiden toimista on ollut saatavilla
ulkomaisten sanomalehtien välityksellä tammikuusta 2020 alkaen, jopa
"kolmannella kotimaisella" eli englanniksi. Tieteellisempää tietoa
kaipaaville on ollut niin ikään saatavilla tieteellisesti (enemmän tai
vähemmän) pureskeltua tietoa englanniksi.
Toinen
mahdollinen selitys on, että tällaisen tiedon hankkiminen ja pureskelu vaatii
liikaa aikaa, vaivaa ja kiinnostusta. Ajan ja vaivan ja kiinnostuksen
puuttuminen selittäisi sen, miksi Aasian ja Afrikan tapa suhtautua pandemiaan
ei kiinnosta länsimaisia asiantuntijoita kuten Hovia.
Kolmas
mahdollinen selitys on, että länsimaisen rationaalisen asiantuntijan roolin
omaksunut henkilö ei voi käyttää aikaa kehitysmaiden tai muun ”toisen”
(Pulkkinen, 2007) asioiden pohtimiseen pysyäkseen autenttisena osakulttuurinsa
jäsenenä (Suna, 2020).
Selitysmallien
tarkempi koetteleminen jäänee tulevien historioitsijoiden ja
sosiaalitieteilijöiden kontolle. Ehkä Suomen koronapandemian hallinta on uusi
Kekkonen, jonka tulkinnoista taitetaan peistä hamaan tulevaisuuteen.
Laittoiko kuvitelma tiedosta valtiot
rähmälleen?
Tapani Hovi: "Miten ihmeessä
yksi virus sai maailman mahtavimmatkin valtiot rähmälleen? Kuinka paljon voimme
normalisoida arkielämäämme ilman, että epidemia ryöstäytyy kokonaan
hallinnasta? Milloin, jos koskaan, koittaa "aika koronan jälkeen"?
Minulla on ollut virologinen lukkarinrakkaus koronaviruksiin jo puolen
vuosisataa, ja yritän sen pohjalta ymmärtää beetakoronavirusten alaryhmään
kuuluvaa SARS-CoV-2-virusta ja joitakin sen aiheuttaman pandemian mukanaan
tuomia ilmiöitä meillä ja muualla."
Nämä
ovat erittäin hyviä kysymyksiä, erityisesti kysymys valtioiden rähmälleen
menosta. Yksi mahdollinen vastaus on, että SARS:in kaltaiseen virukseen ei oltu
kunnolla varauduttu muualla kuin SARS:in kokeneissa Aasian maassa. Valtiot,
jotka eivät ole varautuneet tietynlaiseen viholliseen menevät rähmälleen kun
tällainen vihollinen ilmestyy rajoille. Tämä varautumattomuusselitys olisi
yhdenmukainen olemassa olevan näytön kanssa; SARS:in kokeneet kaakkois-Aasian
maat naapureineen ovat pärjänneet koronan kanssa varsin hyvin.
Aasian
maiden hyvää pärjäämistä voi selittää organisaatioiden oppimisteorioilla,
joiden mukaan organisaatiot - kuten valtionhallinnot - oppivat
kokemuksistaan.
Jostain
syystä Hovi ei kuitenkaan käsittele tällaista oppimiskokemusta lainkaan.
Sen
sijaan Hovi olettaa yleisen betakoronavirusasiantuntemuksen relevantiksi
SARS-CoV-2 -pandemian ymmärtämisessä. Tätä oletusta Hovi ei kuitenkan perustele
mitenkään. Tämä on sikäli sääli, että vastaava oletus on osoittautunut
virheelliseksi kaikkialla, missä pandemianhallinta on perustunut tällaiseen
olettamukseen (”me ymmärrämme koronapandemian koska ymmärrämme viruksen X”).
Tiedonsosiologisesta
näkökulmasta liian itsevarma ”betakoronavirusasiantuntijuus -ilmiö” vastaakin
osaltaan kysymykseen, miksi mahtavatkin valtiot menivät rähmälleen: juuri
siksi, koska ne kuvittelivat tietävänsä jotain mitä eivät tienneetkään.
Ehkä
hieman paradoksaalisesti vähäisempi tieto olisi mahdollisesti tuottanutkin
paremman lopputuloksen, koska se olisi saanut aikaan halun oppia.
Ihmismielen harhamat ja päättäjien yllätykset
Ihmismielen harhamat
Tapani Hovi:
"Ihmismielen yleinen harhama on juuttuminen ensivaikutelmaan tai kerran
opittuun näkemykseen. SARS-CoV-2:n osalta yksi tällainen on viruksen ja
COVID-19-taudin lähtökohta ja alkuperä. Se on uutisten mukaan aina vaan viime
vuodenvaihde ja Wuhanin kalatori, jokin torilla kaupattu villieläin. Kiinassa
kiellettiin villieläinten myynti toreilla, vaikka SARS-CoV-2:ta ei löydetty
Wuhanin torin eläimistä - torilta kylläkin, mutta sekvenssianalyysin perusteella
ihmisissä lisääntynyttä. Varmaa väli-isäntää ei ole löydetty muualtakaan."
Ihmismielen
juuttuminen ensivaikutelmiin ja "kerran opittuihin näkemyksiin" on
Hovilta kiinnostava havainto. Hovi tunnistaa ilmiön mutta ei jostain syystä
ulota sitä länsimaisten asiantuntijoiden toimintaan; juuri nämähän juuttuivat
kerran oppimaansa näkemykseen, jonka mukaan koronapandemia on verrattavissa
influenssapandemiaan.
Tapani Hovi: "WHO:n
suosituksesta eri maiden tartuntatautiviranomaisten olisi pitänyt jo jonkin
aikaa sitten varautua uuden tuntemattoman taudin, "tauti X:n"
ilmestymiseen. Nyt se sitten tuli. Sen ei siis olisi pitänyt olla yllätys,
mutta päättäjille varmaankin oli, kun esimerkiksi THL:n resursseja oli vuodesta
toiseen leikattu juuri tartuntatautiseurannan ja -tutkimuksen osalta."
Tämä
kritiikki päättäjiä kohtaan on varsin perusteltua, joskaan Suomen THL:n
resursseista leikkaaminen ei selitä sitä, että pandemia yllätti jokaisen
länsimaan samalla tavalla (kts. esim. ECDC:n
koronatapaaminen helmikuussa 2020). Missään länsimaassa ei
oltu varauduttu sen kummemmin. Joka tapauksessa tiedonsosiologisesta ja
yleisemmin sosiaalitieteellisestä näkökulmasta lienee apua kun pyrimme
selittämään sitä, miksi koronapandemia yllätti länsimaat siten kuin se yllätti.
Päättäjien yllätykset
Tapani Hovi: "Yllätys
ei ollut sekään, että tauti X:n aiheutti lepakoista lähtenyt koronavirus.
Niistä oli tällä vuosituhannella levinnyt ihmisiin jo kaksi ärhäkkää
koronavirusta, SARS-CoV-1 ja MERS. Nämä eivät kuitenkaan pystyneet aiheuttamaan
pandemiaa, minkä SARS-CoV-2 nyt teki. Se - toisin kuin edellä mainitut - pystyi
leviämään tehokkaasti ihmisestä toiseen, ja ympäriinsä mantereelta toiselle
lentelevät ihmiset hoitivat lopun."
Tämäkin
on totta: SARS- ja MERS -olivat lepakoista lähtöisin olevan koronaviruksen
aiheuttamia.
(Länsi)maailma
tieteilijöineen veti kuitenkin SARS:ista ja MERS:istä sellaisen johtopäätöksen
tammikuussa 2020, että Aasiasta alkava SARS-koronaviruksen aiheuttama epidemia
jää aina Aasiaan. Siis myös silloin kun uusi virus leviää ihmisestä toiseen ja
ihmiset liikkuvat ympäri maailmaa. Tämä johtopäätös oli tietysti väärä. Se
kuitenkin toimi jostain syystä johtoajatuksena Suomessa ja muuallakin lännessä
tammikuun 2020. Sen jälkeen maito olikin jo maassa.
Toinen
mahdollinen SARS:ista vedettävä johtopäätös olisi tietysti ollut, että Aasiasta
alkavan SARS-koronaviruksen aiheuttama epidemia on mahdollisesti hyvin
vaarallinen, joten sellaista vastaan tulee varautua (esimerkiksi asianmukaiset
tarkkailu- ja johtamisjärjestelmät rakentamalla) ja harjoitella. Tämä oli
johtopäätös, jonka Aasian maat kuten Taiwan, Hong-Kong, Singapore, Etelä-Korea
vetivät. Oppivan organisaation teorian näkökulmasta ei ole sattumaa, että nämä
Aasian maat ovat menestyneet koronapandemian hoidossa aivan eri tavalla kuin
läntisen pallonpuoliskon maat.
Jostain
syystä Hovi ei käsittele tätä oppimisen tematiikkaa ollenkaan. Sen sijaan hän
pitää yllättävimpänä sitä, että SARS-epidemia koetaan vaarallisempana kuin
influenssaepidemia.
Tapani Hovi: "Yllättävintä
tässä loppujen lopuksi kai on ihmiskunnan reaktio: rajat pantiin kiinni,
lentokoneet jäivät maahaan, ravintolat ja teatterit suljettiin, massatapahtumat
kiellettiin, koululaiset komennettiin kotiin ja työikäiset etätöihin, hauraat
vanhukset karanteeniin. Talous romahti, työttömyys ja konkurssit lisääntyivät
rajusti. Pahinta ei tässä mielessä vielä liene nähty. Miksi maailma reagoi niin
kuin reagoi? Mitään tällaista ei nähty aiempien pandemioiden aikana, vaikka
esimerkiksi 1950-luvun aasialaisinfluenssassakin tauti oli yhtä vakava -
espanjantaudista nyt puhumattakaan."
Hovin
kuvaus ”ihmiskunnasta” yhtenäisenä kokonaisuutena on epätarkka. Tarkempi kuvaus
olisi, että Aasian maat laittoivat rajansa kiinni jottei virus pääsisi maahan;
länsimaat eivät laittaneet rajoja kiinni koska viruksen ei uskottu tulevan
maahan. Tai tarkemmin ottaen länsimaat eivät laittaneet rajoja kiinni kunnes laittoivat
rajansa ja yhteiskuntansa enemmän tai vähemmän kiinni koska virus pääsi maahan
ja aiheutti sietämättömäksi katsottua haittaa.
Suomalaiset
viranomaiset ovat toki yllättyneet pandemian eri vaiheissa milloin mistäkin
syystä. Mutta onko Hovi sitä mieltä, että SARS-pandemiaan varautuneet Aasian
maat yllättyivät siitä, että rajat laitettiin kiinni? Juuri tällaisia
skenaarioitahan vartenhan Aasiassa oltiin harjoiteltu. Yhteiskuntien
yllättyminen - siellä missä sitä tapahtui, eli lännessä - ei siis ei ollut
varsinaisesti viruksen aiheuttamaa vaan seurausta puutteellisesta
valmistautumisesta.
Epätarkkana
on pidettävä on myös Hovin vertaus koronan ja influenssojen välillä;
samankaltaisesta näennäisestä tappavuudestaan huolimatta tiedossa olevien
historiallisten influenssojen kaltaiset kulkutaudit eivät lähtökohtaisesti
aiheuta koronan kaltaista terveydenhoitojärjestelmän romahdusta, koska yhden
influenssapotilaan hoito sairaalassa vaatii kertaluokkaa vähemmän resursseja
kuin yhden koronapotilaan hoito. Tämä on keskeinen ero, ja on kummallista, että
Hovi ei käsittele sitä ollenkaan. Palvelujärjestelmien kapasiteetti on
lähtökohtaisesti insinööritieteen eikä lääketieteen alaa, mutta ilmiön ei
pitäisi olla Hovin kaltaiselle asiantuntijalle mitenkään vieras.
Onko
Hovi siis vielä tekstinsä julkaisuajankohdassa syksyllä 2020 sitä mieltä, että
influenssaepidemian aiheuttama rasitus tereveydenhuoltopalvelujärjestelmälle on
verrattavissa koronaepidemian aiheuttamaan rasitukseen? Saa sellaistakin mieltä
olla, mutta olisin mielelläni nähnyt Hovin käsittelevän tätä edes
lyhyesti.
Online-tiedonvälitystä ja
wannabe-epidemiologeja
Tapani Hovi:
"Toivottavasti kaikille mahdollisille tieteenaloille pulpahtanut
koronavirustutkimus antaa aikanaan vastauksen. Yksi osaselitys lienee nykyinen
online-tiedonvälitys, joka on kertaluokkia nopeampaa ja kattavampaa kuin vielä
aasialaisinfluenssan aikoina. Mikä tietoa lisää, se tuskaa (ja pelkoa) lisää.
Toinen osaselitys lienee Kiinan ja lähinaapurien esimerkki. Tiukat rajoitukset
näyttivät toimivan. Ja ovathan ne toki toimineet monissa muissakin maissa,
toisissa taas eivät. Virus oli livahtanut ihmisten mukana huomaamatta Kiinasta
ulos ties kuinka moneen kertaan. Rajojen sulkeminen ei enää auttanut, kun
tartuntaketjut kiersivät väestössä jo täyttä vauhtia. Virusta on löydetty jo
vuonna 2019 kerätyistä näytteistä eri puolella Eurooppaa ja Yhdysvalloista
(13)."**
Tässä
Hovi myöntää olevansa tietoinen siitä, että elämme nopean tiedonvälityksen
maailmassa. Hän kuitenkin pitää sitä ilmeisesti jotenkin huonona asiana – ”mikä
tietoa lisää, se tuskaa (ja pelkoa) lisää.” Vaihtoehtoinen tulkinta olisi, että
jos valtion epidemianhallinnasta vastaavat virkamiehillä olisi ollut ”nykyinen
online-tiedonvälitys” eri tavalla hallussa ja Aasian tapahtumat kiinnostuksen
kohteena tammikuussa 2020, kansan tuska ja pelko tappavaan tautiin liittyen
olisi voinut jäädä pienemmäksi.
Tapani Hovi: "Pandemia
ja sen jarrutustoimet aiheuttivat aikamoisen mediamyrskyn meillä ja muualla.
Virologiasta tuli suosittu jokamiehen harrastus. Median mukaan
wannabe-epidemiologeja ja korona-asiantuntijoita oli syntynyt joka niemeen
notkohon saarelmaan. Mediassa näkyi ja kuului varmoja mielipiteitä
rajoitustoimenpiteiden laadusta, määrästä ja ajoituksesta sekä tulevasta
katastrofista, ellei tehdä juuri näin tai noin."
Näin
on. Toisaalta ei ole realistista olettaa, että vuosisadan pandemia ei
kiinnostaisi tavallisia ihmisiä eli muitakin kuin koronavirustutkijoita.
Mainittakoon kuitenkin, että vuonna 2020 Suomen
pandemianhallinnassa keskeistä roolia ilmeisesti näytteli wannabe-epidemiologiksi
tässä kai laskettavan espanjalaisen teknologiayrittäjä Thomas Pueyon internetissä
kiertänyt ”Vasara ja tanssi” -kirjoitus, jonka seurauksena sisäministeri Maria
Ohisalo päätti lyödä koronavirusta vasaralla. Totuus Suomen eurooppalaisittain
hyvästä menestyksestä vuonna 2020 ei kaiketi ole aivan noin suoraviivainen,
mutta tähän mennessä kukaan ei ole ainakaan kieltänyt Iltalehden jutun
totuudenperäisyyttä.
Korona Suomessa
Tapani Hovi: "Taudin
ensimmäinen aalto saatiin meillä hiipumaan aika hallitusti ja melko
yksimielisesti, vaikka tietysti oli niitäkin, joiden mielestä palo sammutettiin
väärin. Kansa kuitenkin noudatti käsienpesu-, yskimiskäytäntö- ja turvaväliohjeita
niin, että myös influenssa-, RS- ja norovirusten aiheuttamat epidemiat
kuivuivat kokoon."
Tässä
epäselväksi jää, keiden Hovi katsoo olleen sitä mieltä, että palo sammutettiin
väärin. Sosiaali- ja terveysministeriöstä ja sen alaisista laitoksista kuten
THL:stä kai ainakin kuului soraääniä jotka voitaneen tulkita kommenteiksi palon
vääränlaisesta sammuttamisesta (ns. liian hitaan etenemisen
koulukunta). Itsekin olen osallistunut palonsammutuskeskusteluun
edustaen lähinnä koulukuntaa, jonka mukaan pandemian pysyvän nolliinpainamisen
vaihtoehto olisi kannattanut kesällä 2020 tutkia huolellisesti.
Eräänlainen soraääni kai sekin.
Tapani Hovi: "Syksyn
kuluessa on nähty taas melkoisia kotoperäisiä toisen aallon pärskeitä eri
puolilla maata. Tarkka mediaseuranta jatkuu. Positiiviset löydökset
raportoidaan edelleen yksitellen ja kuntakohtaisesti, yhtä tarkkaan kuin
suomalaisten NHL-jääkiekkoilijoiden päivittäiset syöttöpisteet Ylen Radio
Suomessa. Taudinkuva näyttää lievemmältä kuin keväällä, mutta viruksen
kesyyntymisestä ei ole todisteita. Erilaisia rajoituksia on jälleen jouduttu
kiristämään."
Näin
on. Mediaseurannan lisäksi altistumisista uutisoidaan myös, samoin monesta
muusta ihmisten mieliä askarruttavasta seikasta. NHL-uutiset tosin ovat olleet
vähissä kun liigaa ei koronasta johtuen ole pelattu, mutta entisten NHL
kiekkoilijoiden koronatartunnoista (Niklas Hagmanin "väsymys on yhä hirveää") ja
koronalausunnoista (Jere Karalahden "rajoitustoimet ovat
kohtuuttomia") on kuitenkin uutisoitu.
Tapani Hovi: "Valtion
varoja todella satsataan nyt koronaviruksen torjuntaan ja seurausvaikutusten
lieventämiseen. Tasavallan hallitus on varannut 1,4 miljardia euroa pelkästään
koronatestaukseen ensi vuodelle ja rokotuksiin lisäksi kymmeniä miljoonia. Mitä
muuta yhtä merkittävää terveysuhkaa on torjuttu tällaisilla panoksilla? Mihin
muuhun meillä on jatkossa varaa? Kuinka paljon hoitovelkaa kertyy muiden
tautien osalta?"
Talous
on ilman muuta keskeinen mittari koronatoimien onnistuneisuutta arvioitaessa.
Yksi tapa säästää testauksesta noin 1,4 miljardia euroa olisi ollut olla
päästämättä koronaa maahan kesän jälkeen uudestaan. Tällaisen vaihtoehdon
vakava puntarointi ei jostain syystä kiinnostanut niitä, jolla olisi ollut
mahdollisuuksia tehdä asiaan liittyviä päätöksiä. Ei se kiinnosta Hoviakaan.
Tapani Hovi: "Onkohan
kukaan laskenut, kuinka kalliiksi yhden riskiryhmäläisen hengen pelastaminen
COVID-19-taudin osalta tulee tällä tavalla (kysyy riskiryhmäläinen)? Onko
herkkien testien määrällinen maksimoiminen järkevin tavoite? Olisiko
mahdollista löytää valikoivampi kohdennus herkimmille testeille ja tyytyä
muuten löytämään pahimmat erittäjät vähemmän herkillä testeillä? Tulisiko
riskiryhmien suojaus hoitolaitoksissa priorisoida tartuntojen tarkan
levinneisyyden tietämisen sijasta? Nuo olivat kysymyksiä. Minulla ei ole
vastauksia."
Erilaisia laskelmia eri
vaihtoehdoista kustannuksineen ja hyötyineen on toivottavasti tehty. Sanon
toivottavasti koska en tiedä: mahdollisesti laaditut laskelmat on pidetty kai
ministeriöiden kassakaapissa poissa häiritsemästä kansalaisten elämää. Samalla
ne ovat tietysti olleet myös päättäjiä mahdollisesti häiritsevän
kansalaiskeskustelun ulkopuolella.
Päätöksenteon tasapainoilua
Tapani Hovi:
"COVID-19-tauti myllertää maailmaa ennen näkemättömistä
pysäytysyrityksistä huolimatta. Meillä ja muualla valtakunnallinen
päätöksenteko tasapainoilee tartuntojen aktiivisen rajoittamisen ja rajoitusten
aiheuttamien haittojen minimoimisen välillä. Sitä, kuinka kauan tämä kurimus
vielä jatkuu, ei tiedä kukaan."
Päätöksenteon
tasapainoilu ”tartuntojen aktiivisen rajoittamisen ja rajoitusten aiheuttamien
haittojen minimoimisen välillä” siis tässä tarkoittaa läntistä maailmaa;
Suuressa osassa Aasiaa mitään tällaista tasapainoilua ei tarvita: tartunnat on
painettu nollaan ja ne pidetään siellä. Muita rajoituksia ei tarvita eikä
sellaisista tällöin aiheudu haittaakaan. Tasapainoilu on länsimaiden harrastus.
[Myöh. huom. tässä olin väärässä syksyllä 2020: tasapainoilu on tammikuussa
2022 enemmän tai vähemmän kaikkien maiden harrastus sikäli että muitakin
rajoituksia tarvitaan ja käytetään länsimaiden ulkopuolellakin. Tasapainoilun
lopputulokset eri maissa jäävät nähtäväksi.]
Hovi
ei kuitenkaan avaa tätä kuviota lainkaan. Miksi ei? Jos Aasian malli –
pysäytetään virus ja jatketaan elämää – ei kerta kaikkiaan sovellu länsimaihin
lukuun ottamatta Uutta-Seelantia ja Australiaa, luulisi että sen osoittaminen
olisi helppoa. [Myöh. huom. tammikuuhun 2022 tultaessa osa Australiaa on
valinnut länsimaisen tien suhtautua virukseen ts. antaen sen levitä enemmän
tain vähemmän hallitsemattomasti.]
Voi olla, että tasapainoilu on parasta mihin länsimaat pystyvät. Silloin tämä
kannattaisi tunnustaa suoraan eikä keksiä mitä kummallisimpia meriselityksiä.
Tapani Hovi: "Yhtään
vähättelemättä COVID-19-taudin vakavuutta vertaus kausi-influenssaan on vielä
paikallaan. Sekin tappaa meitä riskiryhmäläisiä sadoittain joka vuosi. Silti
puolet ryhmästä on tavanomaisesti jättänyt ilmaisen rokotteen ottamatta. Influenssan
riskiin oli kai vain totuttu. Koronataudin pelko on lisännyt
influenssarokotteen suosiota, ja rokotteet ovat loppumassa. Väsymmekö piankin
arkielämän rajoituksiin ja totummeko aikaa myöten myös SARS-CoV-2:n
aiheuttamaan lisäriskiin?"
Hovin
ansioksi tässä katsottakoon, että hän ei sentään vertaa koronaa autokolareihin.
Mutta miksi Hovi ei käsittele koronaan sairastuneiden pitkäaikaisia oireita
lainkaan? Jos hän olettaa ne kansanterveyden ja -talouden kannalta
merkityksettömiksi, sen voisi sanoa suoraan. Saa sellaistakin mieltä
olla.
Tieteellistä turinointia
Kokonaisuudessaan
Hovin kirjoitus kärsii perustelemattomista ja aukikirjoittamattomista
olettamuksista ja väitteistä kautta linjan. Hovi esittää lähdeviitteitä, mutta
ne eivät tue kirjoituksen keskeisiä väitteitä.
Tiedonsosiologisesta
näkökulmasta Hovin kirjoitus edustaakin lähinnä ilmiötä, jonka nimeän
"tieteelliseksi turinoinniksi." Turinointi on tapa rupatella ilman
turhia kiemuroita (Maunu, 2014). Vastaavasti tieteellisessä turinoinnissa
tieteilijät voivat rupatella ilman turhia kiemuroita. Tällaisia turhia
kiemuroita ovat perinteisempään tieteelliseen keskusteluun liitetyt seikat
kuten perustellut tietoväittet ja faktojen ja logiikan avulla rakennetut
argumentit.
Tieteellisen
turinoinnin käsite antaa tieteen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon suhteista
kiinnostuneille analyytikoille mahdollisuuden jäsentää julkisuudessa esiintyvää
tieteen nimissä tapahtuvaa asiantuntijakeskustelua aiempaa
hienojakoisemmin. On kuitenkin epäselvää, minkälainen rooli tieteellisen turinoinnin genreen kuuluvilla tietoväitteillä tulisi olla yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Lähteet:
Hovi, T. 2020. Koronavirus
SARS-CoV-2 - yllätyksellinen vuoden tulokas. Lääketieteellinen aikakauskirja
Duodecim 136 (24): 2759-64
Maunu, A. 2014. Yöllä
yhdessä: Yökerhot, biletys ja suomalainen sosiaalisuus. Sosiaalitieteiden
laitoksen julkaisuja 2014:6. Helsingin yliopisto, Sosiologia. Katsottu
27.12.2020 (linkki)
Pulkkinen, A. 2007
Sivullinen, toinen, muukalainen. Camus toiseuden representoijana. Anne
Pulkkinen Valtio-oppi, Pro gradu-tutkielma. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian
laitos Jyväskylän Yliopisto, katsottu 27.12.2020 (linkki)
Suna, I. 2020
Autenttisuuden tuottaminen latvialaisessa raplyriikassa. Kielelliset ja
diskursiiviset resurssit autenttisuuden muodostamisessa. Pro gradu -tutkielma,
Balttilaiset kielet ja kulttuurit, Humanistinen tiedekunta, Helsingin
yliopisto. Katsottu 27.12.2020 (linkki)
*
Kirjoitin tämän tekstin tekstin alun perin joskus syksyllä 2020. Jostain syystä
se jäi silloin pöytälaatikkoon makaamaan ja unohtui sinne. Löysin tekstin
11.1.2022 ja julkaisen sen nyt muutamalla editillä ja kommentilla varustettuna.
Osa syksyllä 2020 esittämistäni havainnoista edustaa osin vanhentunutta tietoa.
Kommentoin näitä kohtia hakasulkeissa. Tekstini argumenttianalyyttinen ja
tieteensosiologinen tulkinta kuten tieteellisen turinoinnin käsite eivät
sinänsä riipu havaintojen ajankohtaisuudesta.
** Lähdeviite (13) ei tue
Hovin väitettä siitä, että virusta olisi löydetty ”eri puolella Eurooppaa ja
Yhdysvalloista” 2019. Viitattu tutkimus La Rosa et al. 2021 käsittelee
ainoastaan Bolognaa, Milanoa ja Torinoa, jotka ovat kaupunkeja Italiassa.
